Kuvataideterapia

Huom! Asiakaspaikkani ovat täynnä, en ota uusia terapia-asiakkaita.

En tee Kela-korvattavaa taideterapiaa. Otan vastaan vain terapian itsemaksavia asiakkaita: lapsia, nuoria ja aikuisia.

"Taide on eräs kommunikaation muoto. Kaikista kommunikaation muodoista täydellisin on mielikuva."

- Claus Oldenburg -

Sivun sisältö:

1. Mitä kuvataideterapia on?

2. Mitä on ratkaisukeskeinen taideterapia?

3. Kenelle kuvataideterapia sopii?

4. Mitä taideterapiassa tapahtuu?

5. Miten taideterapiaan hakeudutaan?

1. Mitä kuvataideterapia on?

Kuvataideterapia (lyh. taideterapia) on terapiamuoto, joka käyttää taiteellista luomisprosessia psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien:

• ennaltaehkäisyssä
• hoidossa ja
• kuntoutuksessa

Taideterapia ei anna valmiita vastauksia, eikä ratkaise ongelmia asiakkaan puolesta. Tukea-antava (supportiivinen) ja ratkaisukeskeinen kuvataideterapia vahvistaa asiakkaan itsetuntoa, auttaa häntä löytämään omat vahvuutensa ja voimavaransa, sekä tukee häntä kohtaamaan itse omat ongelmansa ja etsimään niihin ratkaisuja.

Kuvataideterapia soveltuu myös oman kasvun välineeksi, itsetietoisuuden lisääjäksi ja luovuuden rikastuttajaksi.

2. Mitä on ratkaisukeskeinen taideterapia?

Ratkaisukeskeinen taideterapia on taidetyöskentelyn ja ratkaisukeskeisen terapian elementtejä yhdistävä taideterapian lähestymistapa. Ratkaisukeskeisen taideterapian työote on eklektinen, mikä tarkoittaa sitä että siinä voidaan hyödyntää myös muissa terapiamuodoissa hyväksi koettuja ajatuksia ja työskentelymenetelmiä. Vaikka ratkaisukeskeisessä terapiassa on paljon yhteneviä elementtejä muiden terapioiden kanssa, se on silti selkeästi oma terapiasuuntauksensa. Ratkaisukeskeisen taideterapian perusajatukset, johon työskentely pohjautuu, ovat samat kuin ratkaisukeskeisessä terapiassa.

Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa ei korosteta menneisyyttä vaan keskustelu ja työskentely suunnataan tulevaisuuteen ja tavoitteisiin. Terapian tavoitteena on nostaa esille positiiviset voimavarat ja muutoksen mahdollisuudet, jotka ovat juuri nyt käytettävissä. Myös menneisyyttä voidaan tarkastella, jos se on asiakkaan omasta mielestä tarpeellista ja merkityksellistä. Tällöinkin työskentelyn lähtökohtana on asiakkaan voimavarojen tunnistaminen, ei ongelmiin keskittyminen.

Humanistisesti suuntautuneessa ratkaisukeskeisessä taideterapiassa asiakkaan kuvia ei analysoida tai tulkita. Keskeistä on se, mitä merkityksiä kuvan tekijä itse töilleen antaa. Taidetuotosten (kuvien) äärellä käytävään keskusteluun liittyvät ratkaisukeskeiset kysymykset toimivat työvälineinä, joiden avulla asiakas tulee kuulluksi oman elämänsä asiantuntijana ja hän osallistuu aktiivisesti oman tulevaisuuden suunnitteluun sekä tavoitteiden asettamiseen.

Ihminen ei aina voi muuttaa omaa elämäntilannettaan, mutta hänen näkökulmansa työstettävään asiaan voi muuttua. Taidetyöskentely ja kuvasta käytävä keskustelu voivat auttaa asiakasta näkemään ongelmalliseksi kokemansa asian uudesta näkökulmasta. mikä mahdollistaa uusia tapoja reagoida käsillä olevaan tilanteeseen tai asiaan.

3. Kenelle kuvataideterapia sopii?

Kuvataideterapia sopii lapsille, nuorille, aikuisille ja varttuneille. Taideterapia soveltuu esimerkiksi asiakkaille jotka kärsivät:

• vuorovaikutusongelmista
• masennuksesta
• syömishäiriöistä
• akuuteista kriiseistä
• pitkäaikaissairaudesta
• työttömyydestä, työuupumuksesta ja stressistä
• peloista ja kiusaamisesta

Taideterapia sopii erityisen hyvin myös tilanteisiin, kun:

sanojen löytäminen on vaikeaa

tai sanoja ei ole lainkaan (esim. puhumattomuus, dysfasia, autismi)

Taideterapia ei vaadi kuvailmaisun erityistaitoja, halu oman elämän tarkasteluun ja into omilla käsillä tekemiseen riittää.

Kuvataideterapiassa tavoitteena ei ole tehdä taiteellisesti korkeatasoisia kuvia, sillä tärkeämpää on tekemisenprosessi. Kuvataideterapeutti ei tulkitse asiakkaan kuvia, vaan hän auttaa asiakasta itseään löytämään oivalluksia ja merkityksiä omista kuvistaan.

4. Mitä taideterapiassa tapahtuu?

Taideterapia etenee yleensä seuraavaa kaavaa noudattaen: Aluksi rauhoitutaan ja asettaudutaan tilaan käymällä jutustellen läpi asiakkaan kuulumisia. Sitten virittäydytään aiheeseen (esim. johonkin tiettyyn tunteeseen), jota asiakas tahtoo sillä hetkellä käsitellä. Teema voi tulla myös terapeutilta.

Seuraavana on työskentelyvaihe, jonka aikana terapeutti on yleensä hiljaa ja seuraa sivusta asiakkaan työskentelyä. Taideterapiassa korostetaan asiakkaan omaa työskentelyä kuvataiteen eri keinoin luovan prosessin kautta. "Luovuuden tulen" herättämisen ja avartamisen apuna voidaan käyttää luovienterapioiden eri työskentelymenetelmiä, yhdistellen esimerkiksi:

• kuvallista ilmaisua eri taidemateriaaleilla (esim. peitevärit, hiili, liidut ja savi),
• musiikkia,
• tanssia ja/tai liikettä,
• draamaa ja/tai runoutta.

Etenkin lasten kanssa työskenneltäessä taideterapiaan liittyy usein myös mielikuvitusta rikastuttava, terapeuttinen leikki.

Yhtenä taideterapian työskentelymuotona voidaan käyttää myös naamiotyöskentelyä.

Kun asiakkaan työ on valmis, seuraa jakamisenvaihe. Taideterapiassa jakaminen tarkoittaa sitä, että asiakas kertoo terapeutille omasta kuvastaan (työstään). Terapeutti ei tulkitse asiakkaan kuvia, sillä taideterapiassa olennaisinta on se minkä merkityksen taiteilija itse antaa omille kuvilleen. Tapaamisen lopuksi keskustellaan siitä millaisia ajatuksia ja tunteita taideterapia tällä kerralla herätti ja millä mielellä asiakas on terapiasta poistumassa.

5. Miten Arteran taideterapiaan hakeudutaan?

Arteran taideterapiaan voi hakeutua omakustanteisesti ottamalla suoraan yhteyttä kuvataideterapeutti Hilkka Putkisaareen joko sähköpostitse (hilkka.putkisaari@gmail.com). Ensimmäisellä tutustumiskäynnillä tarkennetaan asiakkaan toiveita ja tavoitteita terapialta. Terapiaprosessin aluksi myös sovitaan taideterapian yhteiset pelisäännöt ja allekirjoitetaan molempia osapuolia sitova terapiasopimus.

Kuvataideterapia on asiakkaan ja terapeutin välistä luottamuksellista vuorovaikutusta, jossa terapeuttia sitoo vaitiolovelvollisuus. Asiakas voi siis luottaa siihen, että taideterapiassa käydyt keskustelut eivät siirry terapiatilan ulkopuolelle. Vaitiolon lisäksi sopimukseen kirjataan mm. mitä asiakas odottaa ja toivoo taideterapialta eli mikä on terapian tavoite, terapiaprosessin kesto eli kuinka monta kertaa asiakas käy taideterapiassa, sekä terapian aika, paikka ja kustannukset. Sopimukseen kirjataan myös miten toimitaan, jos sovittu terapiatapaaminen peruuntuu.